Vinkki 54: Tytäryhtiö uudelle toimintapaikkakunnalle?

maaliskuu 06, 2017

Tytäryhtiö, sisaryhtiö, sivuliike ja mitä näitä nyt on? Kun liiketoiminta laajenee uudelle alueelle – uuteen kaupunkiin tai maakuntaan, täytyy muun ohessa ratkaista toiminnan organisointi. Kannattaisiko perustaa uuteen paikkaan oma tytäryhtiö? Mitä pitäisi ottaa huomioon ratkaisua tehdessä? Tälläkin kertaa vastausta haetaan esittämällä oikeita kysymyksiä.

Yksinkertainen on kaunista

Yleensä lähtökohtana kannattaa pitää pienimmän muutoksen periaatetta. Laajentuva liiketoiminta aiheuttaa varmasti riittävästi töitä, vaikka mentäisiin siitä mistä aita on matalin. Pitää myydä lisää, rekrytoida, hankkia toimitiloja, matkustaa, opetella uutta. Lähestynkin asiaa niin, että yhdessä yhtiössä pysytään, jollei joku alla olevasta viidestä näkökulmasta anna aihetta perustaa tytäryhtiötä.

Viisi näkökulmaa

Nämä viisi näkökulmaa huomioimalla ratkaisusi on varsin pitkällä:

  1. Liiketoiminta. Onko erillisestä yhtiöistä hyötyä liiketoiminnalle? Vinkissä 25 uuden liiketoiminnan yhtiöittämiseksi perusteluna oli, että palvelua voi myydä eri brändillä myös emoyhtiön kilpailijoille . Pelkästään paikalliseen brändäykseen uutta yhtiötä ei tarvita. Omakotitalotalkkari -palveluita myyvä yritys voi rekisteröidä vaikka joka kaupunginosalle oman aputoiminimen. ”Martin talkkari” ja ”Pispalan puutalomies” voivat tietenkin olla samaa firmaa.
  2. Omistus. Tytäryhtiön avulla omistuksen käyttäminen henkilökunnan sitouttamiseen voidaan toteuttaa paikallistasolla. Onko se vaivan väärti, riippuu esimerkiksi emoyhtiön varallisuudesta. Ainakin osakassopimukset on oltava kunnossa, jotta vähemmistöosuudet eivät pääse liiketoimintaa hidastamaan.
  3. Hallinto. Uusi yhtiö on aina vähintään yksi tilinpäätös lisää. Eikä se tilinpäätös niin merkittävä ole. Paljon ratkaisevampaa on, kuinka paljon on konserniyhtiöiden sisäistä laskutusta? Kuinka paljon työaikaa käytetään kulujen oikeaan kohdistamiseen? Talouden seuranta voidaan toteuttaa kustannuspaikkaseurantana, siihen ei omia yhtiöitä tarvita.
  4. Riskienhallinta. Jos liiketoiminnassa otetaan merkittäviä vastuuriskejä, kuten esimerkiksi perustajaurakoinnissa, vastuiden lokeroiminen eri yhtiöihin on aivan oiva idea.
  5. Verotus. Joskus verotus kannustaa konsernirakenteisiin, kuten vinkistä 34 voi lukea. Useimmiten verotus on neutraalia (tulojen tasaamiseen käytettävään konserniavustukseen ohjeet vinkissä 44). Poikkeavaa arvonlisäverokäsittelyä noudattavan yrityksen konsernihaaveet voi kaatua siihen, ettei yhtiöiden keskinäisistä laskuista päästä vähentämään alvia.

Sisaryhtiöt sun muut

Aika köyhää on kun ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa, vai? Onhan niitä. Voi perustaa rinnalle sisaryhtiön tai vaikkapa kommandiittiyhtiön. Harvemmin niistä on tässä tilanteessa hyötyä. Ensi viikolla jatketaan laajentumista ulkomaille. Silloin samalla listalla näkökulmia tulee erilaisia vastauksia.

Kommentoi, kysy lisää, pyydä neuvoa: jaakko.ranta (at) riskitor.fi / 050 3484824.