Inhimillisessä toiminnassa, kuten liiketoiminnassa, lainsäädäntö ja moraali eivät aina osu samalle viivalle. Haasteellisuuden taso ”oikean” ja ”väärän” toiminnan määrittämisessä nousee sen mukaan mitä vaikeammassa tilanteessa ollaan. Yrityksen talousvaikeuksissa yritysjohto on usein vaikeiden ratkaisujen edessä. Kaikille ei pysty maksamaan ja kaikkien toiveita ei voi täyttää. Juuri tässä valintatilanteessa, voi päätyä tekemään verorikkomuksen, vaikka muutoin tahtoisikin olla lainkuuliainen.

Verorikkomussääntö

Verorikkomus on matalimman kynnyksen veroihin liittyvä rikos. Siihen syyllistyäkseen pitää vain jättää tilittämällä valtiolle oma-aloitteisesti tilitettävät verot (ennakonpidätykset, alvit) tai veronluonteiset maksut (sotu, tyel). Yksittäinen maksulaiminlyönti ei tee rikosta. Sen sijaan mitä pidempään ja järjestelmällisemmin veroja jätetään maksamatta, sitä todennäköisemmin päädytään harmaalta mustalle vyöhykkeelle. Verorikkomuksen tunnusmerkkejä on, että siihen syyllistyttäessä pyritään hyötymään taloudellisesti. Sen sijaan, että maksettaisiin verottajalle, maksetaan tavarantoimittajille. Taseesta verorikkomus voi näkyä siten, että verovelka kasvaa samaan aikaan kuin ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat pysyvät samalla tasolla tai pienentyvät.

Moraalinen dilemma on siinä, että verorikkomukseen voi siis syyllistyä maksamalla liiketoiminnan jatkumisen (“säilytän työpaikat”, “haluan hoitaa velvoitteeni”) kannalta kriittisemmille tahoille kaikki mitä kassassa on käyttää ja jättämällä persoonaton möhkäle – nimeltään Verohallinto, odottelemaan omiaan.

Henkilökohtainen maksuvelvollisuus

Verorikkomuksesta saa sakkorangaistuksen. Tuomioita jaetaan yrityksen jo päädyttyä konkurssiin tai yrityssaneeraukseen. Pahin seuraamus verorikkomuksesta ei kuitenkaan ole sakko, vaan vahingonkorvaus. Verorikkomukseen syyllistynyt yrittäjä tai toimitusjohtaja tuomitaan maksamaan henkilökohtaisesti valtiolle saamatta jääneet verot korkoineen. Tästä syntyy kohtuullisen helposti kymmeniä tai satojatuhansia euroja maksettavaa.

Oikea maksujärjestys

Verorikkomus kannattaa tiedostaa ja välttää. Sääntö määrää käytännössä seuraavan maksujärjestyksen: 1) palkat, 2) verot ja veronluonteiset maksut ja 3) muut maksut. Näin toimimalla voi velkojien pinna loppua aikaisemmin ja yritys päätyä konkurssiin. Tai sitten ei. Ainakin mahdollisesta konkurssista tulee yritysjohdolle helpompi, pääsee jatkamaan uusiin haasteisiin ilman rikostuomiota ja raskaita sotakorvauksia.

Kommentoi, kysy lisää, pyydä neuvoa: jaakko.ranta (at ) riskitor.fi / 050 3484824.

Scroll Up