Viimeisen viikon aikana olen työstänyt edustussopimuksia eri asiakkaille Saksaan ja Ruotsiin. Näissä tilanteissa herää kysymys, mitä suomalainen lakimies voi tehdä, kun lainsäädännöt ovat joka maassa erilaisia? Milloin yritysjohtajan pitäisikin kysyä apua kohdemaan lakimiehiltä?

Ohjeen voi tiivistää kahteen näkökulmaan: 1) Oikeat kysymykset ja 2) yksityiskohtien tarkistus.

  1. Liikejuristin ammattitaitoa on osata esittää oikeat kysymykset ja nähdä asioita joita ei lue sopimuspaperissa. Esimerkiksi myyntiedustukseen liittyen on tunnistettava, että taustalla on pakottavaa lainsäädäntöä, jossa määrätään esimerkiksi irtisanomisajoista ja edustajan oikeudesta jälkihyvitykseen – eli komissioon sopimuksen jälkeiseltä ajalta. Tämä lainsäädäntö perustuu EU-direktiiviin, joten samat näkökohdat löytyvät sekä Suomesta, Ruotsista että Saksasta. Toiseksi myyntiedustus pitää nähdä yrityksen valintana liiketoimintamalliksi tietyille markkinoille menoon. Tässä nousee esille sopimuksen verovaikutukset. Jos suomalaisella yhtiöllä on Saksassa myyntiedustaja, on yhtiöllä samalla todennäköisesti Saksan verottajan mielestä ns. kiinteä toimipaikka Saksassa. Siitä taas seuraa kirjanpito-, raportointi- ja verovelvollisuus Saksassa. Hyvin pitkälle voidaan siis oikeilla kysymyksillä perusratkaisuja tehdä Suomessa.
  2. Englanniksi sanotaan juridiikasta osuvasti; the devil is in the details. Aina ei riitä, että tietää kysymykset, pitää kyetä myös vastaamaan – antamaan se viimeinen sana. Esimerkiksi jos kysyttäisiin, onko x euron jälkihyvitys riittävä tietyissä olosuhteissa, vastauksen voisi antaa vain paikallisen lainsäädännön tulkinnat ja oikeuskäytännön tunteva lakimies. Edelleen, jos tarvitsisi vastata kysymykseen tulkitseeko saksalainen verottaja jälleenmyyjän, jonka sopimus on myyntiedustajansopimuksen luonteinen, aiheuttavan verovelvollisuuden Saksassa, tulkitsijaksi tarvittaisiin saksalainen. Jopa EU-direktiiveihin perustuva lainsäädäntö eroaa yksityiskohdissa yllättävän paljon. Huomionarvoista on, että jos yrityksellä on suomalainen lakikumppani, on helposti kustannustehokasta, että kannattaa lakimiehen antaa esittää ”oikeat” kysymykset ulkomaiselle kollegalle. Näin voidaan kansainvälisen avun toimeksianto – ja sitä myötä kustannukset – tiivistää oikeaan kokoon.

Parhaimmillaan ja silloin kun taloudelliset intressit ovat riittävän suuret, suunnitellaan rakenne (esimerkiksi haetaanko myyntiedustajaa vai jälleenmyyjää) kotimaassa ja paikalliselta asiantuntijalta tarkistetaan lopussa, ettei yksityiskohdissa ole jotain mitä on jäänyt huomaamatta. Pienehköjen eurojen asioissa voidaan luottaa kotimaisen osaamisen kattavan pääkohdat ja siten tuovan riittävän turvan – edellyttäen toki että ”kotimainen osaaminen” sisältää perusymmärryksen markkinoista joihin ollaan menossa.

Riskitor Oy auttaa yritysjohtajia kansainvälisistä kasvua haettaessa, omalla osaamisellaan tai kansainvälisen verkoston tuella.

Scroll Up