Taisin olla harvinainen työntekijä. Pyysin joskus esimieheltäni työsopimukseni irtisanomisajan pidentämistä. Olisin halunnut vähintään kuusi kuukautta. Kyseisessä firmassa oli silloin tapana, että tietyistä tehtävistä kilpailijalle siirtyville maksettiin irtisanomisajan palkka kotiin. Puolen vuoden palkallisen loman vuoksi olisi jo kannattanut kilpailijalle hakeutua. En saanut pidennystä! (Ehkäpä siksi että kerroin miksi pyydän.)

Useammin olen tavannut työnantajia, jotka haluavat pitkän irtisanomisajan. Näitäkin yleisempiä ovat ne jotka eivät kiinnitä asiaan huomiota. Laki mahdollistaa kuitenkin jopa yhden päivän irtisanomisajan suurelle joukolle yrityksiä. Kannattaisiko sitten suosia pitkiä vai lyhyitä irtisanomisaikoja? Paras lähestyä asiaa niiden tilanteiden kautta, joissa irtisanomisajalla on merkitystä:

  • Pitkä vai lyhyt, jos työnantaja haluaa irtisanoa työsuhteen päättymään tuotannollisista tai taloudellisista syistä: Ilman muuta lyhyt. Irtisanomisaika on vähimmäisaika ja työsuhteen päättymisajaksi voi ilmoittaa myöhemmänkin ajankohdan. Esimerkiksi:
    • Irtisanomisaika 1 kk, palkka 2.500e: Irtisanomisajan kustannus n. 1,3 x 2.500e = 3250 euroa
    • Irtisanomisaika 6 kk, palkka 2.500e: Irtisanomisajan palkat ja sivukulut 6 x 1,3 x 2.500e + irtisanomisajalta kertyvät lomapalkat (6 x 2,5 päivää) ja niiden sivukulut n. 1.800e x 1,3 = n. 21.800 euroa
  • Pitkä vai lyhyt, jos työantaja haluaa irtisanoa työntekijän henkilökohtaisten virheiden takia: Ilman muuta lyhyt. Sama laskelma kuin edellisessä.
  • Pitkä vai lyhyt, jos työnantaja haluaa päättää työsuhteen työntekijän hankaluuden – kuten alisuoriutumisen, ilmapiirin myrkyttämisen, henkilökohtaisten ristiriitojen – vuoksi: ilman muuta lyhyt. Näissä tilanteissa ongelmat voivat olla sen kaltaisia, ettei voida luotettavasti edetä varoitusten kautta työsopimuslain mukaiseen henkilökohtaiseen irtisanomisperusteeseen. Siksi joudutaan tekemään sopimus työsuhteen päättämisestä. Sitä neuvoteltaessa irtisanomiskorvauksena on yleensä työsopimuksen mukainen irtisanomisaika plus kolme kuukautta.
  • Pitkä vai lyhyt, jos työntekijä haluaa irtisanoa työsopimuksensa: tämä ei olekaan niin selkeä. Kannattaa kysyä, miten ratkaisevaa juuri tämän työntekijän/työntekijäryhmän (työsopimusmallitkin kannattaa tehdä työntekijäryhmittäin!) työpanos irtisanomisajalla? Voiko työtehtävät siirtää helposti muille? Mikä olisi työntekijän motivaatio roikkua irtisanomisajalla työpaikalla? Tästä esimerkkinä vaikka myyjä, jolla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Mitkä olisivat tulokset kuukausina 3-6, kempä tietää.

Useimmille meistä kuukauden irtisanomisaika on aivan bueno, olkoon se nyrkkisääntömme. Jos työntekijällä on tärkeä rooli yrityksen toiminnan kannalta, sitten venytetään irtisanomisaikaa uuden rekrytointiin hupenevaa aikaa silmällä pitäen. Joka tapauksessa työsopimukseen kannattaa molemmin puolin noudatettava irtisanomisaika kirjata. Laki kieltää työnantajan puolelta lyhyemmän irtisanomisajan kuin työntekijän puolelta. Jos mitään ei työsopimuksessa sovita, laista tulee oletussääntönä, että työntekijän puolelta on aina merkittävästi lyhyempi irtisanomisaika. Eli juuri päinvastoin kuin edellisen neljän kohdan perusteella voisi toivoa.