Samojen omistajien yhtiöiden välinen hinnoittelu kiinnostaa tunnetusti verottajaa. Eniten huomiota julkisuudessa on saanut ns. kansainvälinen verosuunnittelu, jossa useaan maahan sijoittunut yritys pyrkii ohjaamaan tuloksensa edullisen verotuksen piiriin. Yleisempää ja arkisempaa on silti tuhansien pienempien yritysten kipuilut eri osakeyhtiöiden välisen hinnoittelun kanssa. Samat periaatteet markkinaehtoisesta hinnoittelusta pätevät nimittäin pienimmästäkin konsernista tai saman yrittäjän kahden yhtiön välisestä nappikaupasta alkaen.

Suurten yritysten (liikevaihto yli 50Me, henkilöstö yli 250hlöä tai tase yli 43Me) pitää laatia lainmukainen siirtohinnoittelun periaatteiden dokumentointi. Näiden laatimiseen erikoistuneita asiantuntijoita löytyy Suomessa lähinnä suurista tilintarkastusyhteisöistä (PWC, EY, KMPG). Pienemmät selviävät vähemmällä paperisodalla ja apuja on saatavissa laajemmin, mutta verotarkastuksen sattuessa kohdalle siirtohinnoittelu on syytä olla kunnossa.

Liikkeelle kannattaa lähteä tarkistamalla, että samaan intressipiiriin kuuluvien yhtiöiden väliset liiketoimet täyttävät nämä kriteerit:

  • Liiketoimintamallin valinta. Esimerkiksi: Suomalainen yritys perustaa tytäryhtiön Ruotsiin siellä tehtävää myyntiä varten. Paljonko Ruotsiin pitäisi ”jättää tulosta”? Vastaus: pitää valita liiketoimintamalli, jolla ruotsalainen tytäryhtiö toimii. Onko se myyntiedustajatyyppinen yhtiö – jolloin sen laskutus on provisio liikevaihdosta – vai onko se jälleenmyyjä – jolloin se ostaa Suomesta tuotteita ja myy niitä eteenpäin omalla katteella. Tämän valinnan jälkeen saadaan helposti ns. oikea liikevaihto tytäryhtiölle. Tekeekö tytäryhtiö tappiota vai voittoa ratkeaa sen mukaan, millaisia kuluja sillä on.
  • Kirjallinen sopimus. Tekemällä valitun liiketoimintamallin mukaisen kirjallisen sopimuksen, yritys voi aina osoittaa valitsemansa mallin. Ulkopuolisten, kuten verottajan on hyvin vaikea väittää, että malli on väärä – jos vain malli on olemassa.
  • Toimintatavan noudattaminen. Kun on valittu malli ja dokumentoitu se sopimuksella, jäljelle jää sopimuksen noudattaminen käytännössä. Jos yhtiöiden välisessä sopimuksessa on sovittu, että emoyhtiö laskuttaa ohjelmistolisenssistä 500 euroa kuukaudessa ja toteuma vaihtelee 50 euron ja 5.000 euron välillä, koko sopimuksen uskottavuus murenee.
Scroll Up