Sivuliike, kiinteä toimipaikka, tytäryhtiö, Ltd, GmbH, AG, Ab ja niin edelleen. Edellisessä vinkissä numero 54 liiketoiminta laajentui Suomen sisällä, jolloin yrityksen organisointivaihtoehdot ovat varsin yksinkertaiset. Maailmaa valloitettaessa vaihtoehtojen määrä kasvaa ja valinta monimutkaistuu. Pitäisikö uuteen kohdemaahan perustaa tytäryhtiö vai kenties sivuliike? Tai joku muu. Tästä vinkistä löydät kolme eri tason ratkaisua.

Kiinteä toimipaikka rajanvetäjänä

Rajat ylittävässä kaupassa tärkein verotuksellinen käsite on niin sanottu kiinteä toimipaikka. Useimpia maita koskien, markkinaponnisteluiden kohdemaan veroviranomaisen kanssa täytyy ryhtyä asioimaan, jos maahan syntyy kiinteä toimipaikka. Kiinteä toimipaikka ei vielä tarkoita verojen maksamista, mutta maakohtaisen veroilmoitus- ja kirjanpitobyrokratian se tuo tullessaan.

Huomionarvoista on, että kiinteä toimipaikka voi syntyä, vaikka yritys ei itse sitä haluaisi tai toiminta kohdemaassa olisi hyvin pientä. Tärkein tunnusmerkki on, missä maassa myynti tapahtuu.

Esimerkki 1: Suomalainen yhtiö valmistaa kukkaruukkuja, joita se myy ruotsalaisille kukkakaupoille. Suomalaisyrityksen toimitusjohtaja käy kerran vuodessa kiertämässä Ruotsia tapaamassa asiakkaita. Vuoden kuluessa tilaukset tehdään puhelimitse tai sähköpostilla ja tavarat lähetetään Suomesta asiakkaille.

Myynti tapahtuu verotuksellisesti Suomessa eikä Ruotsin viranomaisten kanssa tarvitse asioida. Tämä on kevein kansainvälisen kaupan muoto.

Esimerkki 2: Sama yritys palkkaa saksalaisen myyjän, ottaa tälle tilan toimistohotellista Saksasta ja kyseinen myyjä lähtee kiertämään saksalaisia ja itävaltalaisia kukkakauppoja.

Tässä kohdassa yritykselle syntyy kiinteä toimipaikka Saksaan ja sen on annettava veroilmoitus Saksassa. Alussa kulut syntyvät ennen tuloja, joten toiminta on tappiollista eikä maksettavaa veroa synny.

Sivuliike virallistaa läsnäolon

Sivuliike on kevein virallinen toimintamuoto. Silloin juridisesti kaikki sopimuksen tehdään edelleen emoyhtiön kanssa, vaikka ne olisivat sivuliikkeen nimissä. Sivuliikkeen tappiot voidaan vähentää suomalaisen emoyhtiön tuloksesta. Verotuksellisesti kyseessä onkin kiinteä toimipaikka. Kaupallisesti yritys näyttää toki paremmalta, kun se näkyy paikallisessa kaupparekisterissä. Toisaalta sivuliikkeen rekisteröiminen herättää heti verottajalla kysymyksen kiinteän toimipaikan syntymisestä, vaikka muuten olisi pärjätty ilman.

Tytäryhtiöllä paikalliseksi toimijaksi

Jos samainen, edellä kuvattu kukkaruukkukauppias perustaakin Saksaan tytäryhtiön, muuttuu tilanne monessa suhteessa. Tytäryhtiö hoitaa luonnollisesti sijaintimaansa lainsäädännön mukaan veroilmoituksen, kirjanpidon ja muut raportointitehtävät. Toisaalta se pääsee useassa paikassa myös paikallisiin kauppakamareihin tai voi hakea innovaatiotukia. Huonoina puolina voi pitää tappiontasauksen puuttumista. Jos tytäryhtiö tekee tappiota, emoyhtiö ei voi tappiota omasta tuloksesta vähentää. Ja, jos tytäryhtiöllä tulee voittoa, pitää siitä verot maksaa, vaikka konserni olisi kokonaisuutena tappiollinen. Hyviä puolia on riskien lokeroituminen tytäryhtiöön. Jos huonosti käy, tytäryhtiö voi mennä konkurssiin omana toimijana, ilman että emoyhtiön toiminta vaarantuu.

Samat viisi näkökulmaa

Edellisestä vinkistä numero 54, voi lukea listan näkökulmista, joita ratkaisussa kannattaa ottaa huomioon. Asiana, joka ei välttämättä ”luontaisesti” yritysjohtajalla ole mielessä, erityisesti myynnin järjestämisen ja verotuksen suhde kannattaa edellä kuvatulla tavalla huomioida.

Kommentoi, kysy lisää, pyydä neuvoa: jaakko.ranta (at) riskitor.fi / 050 3484824.

Scroll Up