Tarinan mukaan isoisäni rakennusliike kaatui yhteen isoon virheeseen, isolla työmaalla. Yrityksellä oli ollut kokoonsa nähden suuri projekti, uuden koulun rakentaminen. Jostain syystä rakennuksen perustukset jäätyivät ja urakasta tuli taloudellinen katastrofi.

Riippumatta siitä, oliko tässä tarinassa mukana kaikki konkurssiin johtaneet olennaiset tekijät, liiketoiminnassa on aina mukana mahdollisuus konkurssille. Toiseksi liiketoiminnassa taloudelliset intressit ovat lähes poikkeuksetta johdon tai omistajien yksityistalouden tavoittamattomissa. Konkurssiin kannattaa siis aina varautua, varsinkin kun se on yleensä helppoa.

Yritysmuodon valinta ja yritysrakenne ovat tärkeimpiä taloudelliseen katastrofiin varautumiskeinoja. Todellista liiketoimintaa harjoitetaan nykyään onneksi enää kovin vähän henkilöyhtiöissä tai toiminimillä, joissa omistaja on vastuussa kaikista yrityksen velvoitteista. Kaikki liiketoiminta yksinkertaisesti kuuluu osakeyhtiöön. Ammatinharjoittamista tai vastaavaa pienimuotoista toimintaa voi toki olla muissa yritysmuodoissa. (Ja, osakeyhtiöt voivat perustaa henkilöyhtiöitä) Tavanomaisen hyvin hoidettu osakeyhtiö rajaa omistajan maksuvelvollisuuden antamiinsa vakuuksiin.

Kun harjoitetaan useampaa liiketoimintaa, useammassa maassa, omistetaan kiinteistöjä tai muita erikseen arvokkaita varoja (kuten patentteja, sijoitusosakkeita jne.) voi olla syytä perustaa useita yhtiöitä riskien hajauttamiseksi. Tilanteet ovat monenkirjavia, mutta hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että riskialttein liiketoiminta pidetään konsernirakenteissa alimpana ja arvokkaimmat säilytettävät omaisuudet ylimpänä.

Riskitor Oy:stä saat erinomaista apua yritysrakenteiden pohdintaan. Taloudellisten riskien lisäksi asioita katsotaan verotuksen, hallinnon kustannusten ja ennen kaikkea liiketoiminnan tarpeiden näkökulmista.

Scroll Up