Johtajasopimus on kummallinen elukka. Kaikki ovat siitä kuulleet, moni on nähnyt, mutta harva pystyy täsmällisesti kertomaan mitä nimityksellä tarkoitetaan. Tarina voi kertoa, että johtajasopimus turvasi potkut saaneelle toimitusjohtajalle kultaisen kädenpuristuksen tai aluejohtajalle tehtiin johtajasopimus, jotta saatiin vapaammat työehdot. Juridisesti nämä ovat kaksi täysin erilaista sopimusta. Onko johtajasopimusta edes olemassa?
Toimitusjohtajalla oma sopimus
Talousuutisoinnissa toimitusjohtajan ja yhtiön välistä sopimusta voidaan kutsua johtajasopimukseksi. Siinä onkin kyse ihan omanlaisestaan sopimuksesta, jossa sopimusvapaus on suuri. Toimitusjohtajan ja yhtiön välinen suhde perustuu osakeyhtiölakiin. Siellä ei montaa yksityiskohtaa löydy. Esimerkiksi toimitusjohtajan irtisanomisaika on noin minuutin verran ilman nimenomaista sopimusta. Tätä sopimusta kannattaa kutsua toimitusjohtajasopimukseksi. Sitä koskee ihan oma dynamiikka jota ei muista sopimussuhteista löydy.
Johtajatkin ovat työntekijöitä
Kaikki muut sopimukset, joissa sovitaan työn tekemisestä palkkaa vastaan, ovat työsopimuksia. Talousjohtajalle, aluejohtajalle, myyntijohtajalle tai kehitysjohtajalle tehty johtajasopimus on työsopimus siinä missä hitsarille tai siistijälle tehty työsopimus. Tässä mielessä johtajasopimus on myytti. Sopimuksen otsikoinnilla ei voi mitään muuttaa. Työsopimuslaki määrää tahdin.
Mihin johtajasopimusta voi käyttää?
Kun on sisäistänyt, että johtajasopimus ei nimikkeenä tuo mitään lisäarvoa, voi sen nimistä sopimusta alkaa käyttämään. Sopimukset ovat viestintää. Yhdenvertaisuuden perusasioita on, että työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti. Samoissa tehtävissä toimivien työehdot ovat samanlaiset. Otsikoimalla työsopimuksiksi pääosan työsopimuksista ja johtajasopimuksiksi tietty ryhmä sopimuksista, samalla viestitään näiden olevan erilaisia tehtäväryhmiä. Esimerkiksi vain johtajasopimuksen tekeviltä vaaditaan kilpailukielto. Jo otsikoinnilla kerrotaan, että tämä porukka yrityksen kannalta keskeisissä tehtävissä, joka puoltaa kilpailukiellon tarpeellisuutta. Sitten vain muistetaan palata työsopimuslakiin tarkistamaan, salliiko se kilpailukiellon näillä oletuksilla.
Kommentoi, kysy lisää, pyydä neuvoa: jaakko.ranta (at) riskitor.fi / 050 3484824.