Näin joulukuussa tehdään päätöksiä konserniavustuksesta. Se on ainoa Suomessa käytössä oleva tapa avoimesti siirtää verotettavaa tulosta konserniyhtiöltä toiselle. Muutoin konserniyhtiöidenkin väliset liiketoimet pitäisi tehdä markkinaehtoisesti. Erityisen hyödyllistä konserniavustuksen käyttö on, kun konserniin kuuluu sekä tappiollista että tuloksellista liiketoimintaa. Voittoa tuottavasta yhtiöstä siirretään tulosta tappiota tekevään sen verran että tappio tulee katetuksi. Voittoa tekevä maksaa veroa vain jäljelle jäävästä voitosta.

Konserniavustus on siis verotuksellinen toimenpide, eikä vastaavaa tuloksen/varojen siirtoa (ainakaan vielä) tunneta osakeyhtiölaissa. Tällä on selvä (monimutkaistava) vaikutus menettelytapoihin. Avustuksen liikkuessa tytäryhtiöltä emoyhtiölle, on osakeyhtiölain näkökulmasta kyse varojen jaosta. Siksi oikein annettu konserniavustus toimii näin:

  1. Emoyhtiö omistaa vähintään 90 %:ia, mutta mieluummin 100 %:ia avustusta antavasta tytäryhtiöstä. Jos omistus on alle 100 %:ia, voi konserniavustus olla vähemmistöosakkaiden oikeuksia sorsiva.
  2. Tytäryhtiön hallitus päättää ennen tilikauden päättymistä – eli näin joulukuussa, jos tilikausi on kalenterivuosi, että yhtiö antaa emoyhtiölle konserniavustusta. Määrä voi olla koko verotettava tulos tai tietty euromäärä. Tämä päätös tarvitaan verotusta varten.
  3. Konserniavustus kirjataan tytäryhtiön tilikauden viimeisen kuukauden satunnaiseksi kuluksi ja emoyhtiössä vastaavasti tuotoksi. Veroilmoitus tehdään tämän mukaisesti
  4. Emoyhtiö hyväksyy konserniavustuksen ja samalla osakeyhtiölain mukaisesti tytäryhtiön omistajana voitonjaon, kun se hyväksyy tytäryhtiön tilinpäätöksen.
  5. Vasta tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen konserniavustus voidaan maksaa rahassa. Jos sitä ei ole kokonaan maksettu ennen seuraavaa tilikauden vaihdetta, pitää loppuosan maksamisesta tehdä maksuohjelma.

Helppoa kun sen osaa ja hyödyllistä kun ei mene turhia veroja maksuun.

Kommentoi, kysy lisää, pyydä neuvoa: jaakko.ranta (at ) riskitor.fi / 050 3484824.