Sovittu mikä sovittu. Kun kaupat on tehty, ei sopimusehtoja voi muuttaa vaikka harmittaisi. Yksi tärkeimmistä sopimusehdoista on luonnollisesti hinta. Hinta pysyy sovittuna, vaikka sopimus jatkuisi voimassa vuosia. Tämä ei tietenkään ole hyvä tilanne pitkäaikaisen palvelun toimittajalle. Yhtä lailla tilitoimiston, pilvipalvelun tarjoajan tai vuokranantajan omat kustannukset nousevat ajan saatossa, joten korotusta on saatava myyntihintoihin. Siihen pitää varautua jo alkuperäisessä myyntisopimuksessa. Tässä vinkissä pari tärkeintä tapaa huolehtia hinnanmuutosten mahdollisuudesta.
Indeksikorotukset
Vuokrasopimuksissa jo pitkään suosittu tapaa sopia vuokran korottamisesta elinkustannusindeksin mukaan. Vuokranantajamyönteisissä sopimuksissa on vielä huomattu mainita, että vuokra ei kuitenkaan laske, vaikka indeksi laskee tai että hinnankorotus on aina vähintään pari prosenttia vuodessa. Tällainen sopiminen on sen kieltävän lainsäädännön poistuttua mahdollista kaikissa muissakin kestosopimuksissa.
Korotusmekanismi
Kaikissa kestosopimuksissa olisi hyvä löytyä mekanismi, jolla hinnankorotus voidaan toteuttaa. Koska yksipuolinen muutos ei ole koskaan mahdollinen, parhaiten toimivat irtisanomiseen linkitetyt korotusehdot. Perusmallissa toimittaja ilmoittaa hinnankorotuksesta, joka tulee voimaan irtisanomisaikaa vastaavan ajan kuluttua, esimerkiksi kahden kuukauden päästä ilmoituksesta. Jos asiakas ei hyväksy korotusta, voi hän päättää sopimuksen siihen ajankohtaan jolloin hinta nousisi. Useimmissa tapauksissa, elävässä elämässä toimittaja saa näin tehokkaan hinnankorotusmekanismi, koska asiakkaan kynnys lopettaa sopimussuhde on korkeampi kuin hinnankorotuksen aiheuttama tuska.
Laadulliset kriteerit
Asiakkaan näkökulmasta sopimuksiin voidaan kirjoittaa laadullisia kriteerejä, joiden mukaan hinnankorotuksen taso voi määräytyä. Korotuksessa saatetaan viitata esimerkiksi johonkin indeksiin tai henkilöstökustannuksiin. Kuluttajille myytäessä lainsäädäntö rajoittaa korotusten määriä. Usein toimittajan näkökulmasta laadulliset kriteerit lähinnä lisäävät vaikeasti tulkittavaa sopimustekstiä. Voiko henkilöstökustannusten nousulla perustella 2 %:n vai 5 %:n korotuksen kuukausihintaan? Joka tapauksessa huonokin hinnankorotusmahdollisuus on aina tyhjää parempi.
Kommentoi, kysy lisää, pyydä neuvoa: jaakko.ranta (at) riskitor.fi / 050 3484824.