Lähes 100 %:ia tuloslaskelman luvuista perustuu sopimuksiin. Sopimukset ovat kaikkialla ja kaikki kaupat ovat sopimuksia. Silti, hämmästyksekseni olen viime aikoina kohdannut fiksuilta yritysjohtajilta monenlaisia käsityksiä siitä, mikä on sitova sopimus. Keskustelun virittäjänä on ollut uusi ohjelmistotuotteemme, jolla viimeisenpäälle hoidetun kaupan sopimusprosessiin tarvitaan vain neljä klikkausta (jos haluat kokeilla ohjelmistoa, ota yhteyttä! Katso myös www.click2contract.com). Tässä vinkissä kerron, millä kaikilla tavoilla voit tehdä sitovan sopimuksen.
Tarjous ja vastaus
Oikeustoimilaki on sopimusoikeuden ”perustuslaki”. Se tuntee vain yhden tavan tehdä sopimus. Mallin mukaan yksi osapuoli tarjoaa ja toinen hyväksyy tarjouksen. Näin tapahtuu juridisesti esimerkiksi silloin, kun
- lähetät ehdotuksen sähköpostilla, asiakas vastaa ”ok”, aloitetaan projekti.
- lähetät tarjouksen sähköpostilla. Kukaan ei kommentoi tarjousta, mutta projekti aloitetaan.
- kysyt, sopisiko, että teemme tämän projektin 1500 eurolla ja keskustelukumppani vastaa, ”ok”.
- internetissä, ”tori” -palstalla tarjotaan astiakaappia myytäväksi, ilmoitat olevasi valmis maksamaan siitä 50 euroa, myyjä puolestaan ilmoittaa, että voit tulla hakemaan kaapin.
- puhelimessa myyjä tarjoaa puhelinliittymääsi ”tasokorotusta”, sanot ottavasi sen mielelläsi.
- isännät ihailevat traktoria, ”myy se kymppitonnilla” sanoo toinen, ”selvä pyy” ja paiskataan kättä päälle.
- lataat uuden ohjelmiston koneellesi, klikkaat hyväksyväsi käyttöehdot.
- olette neuvotelleet yhteistyökumppanin kanssa pitkään ja hartaasti, lopulta allekirjoitatte tarkkaan valituilla kuulakärkikynillä kaksikymmensivuisen, vaikeaselkoisen sopimuksen.
- lähetät kauppakumppanillesi pdf-muotoisen sopimuksen, jonka hän allekirjoittaa jollain digitaalisen allekirjoituksen työkalulla.
Sitova sopimus on siis tarjous ja sen hyväksyvä vastaus. Riippumatta hyväksyntätavasta.
Muut tavat
Sopimus kaupasta syntyy hiukan eri tavalla esimerkiksi ruokakaupassa, jolloin tavara ja raha vaihtavat omistajaa samanaikaisesti. Lisäksi muualla lainsäädännössä on joihinkin kauppoihin lisätty vaikeusastetta. Esimerkiksi kiinteistökaupan sitovuus edellyttää kirjallista sopimusta ja kaupanvahvistajan puumerkkiä (tämänkin voi muuten nykyään hoitaa kätevästi sähköisesti, pankkitunnuksilla, ilman kaupanvahvistajia osoitteessa www.kiinteistoasiat.fi).
Sopimuksen sisältö
Kun sitova sopimus syntyy mitä moninaisimmilla tavoilla, nouseekin kysymykseksi sen sisältö. Mitä sovittiin? Kuka muistaa? Ymmärsimmekö asian samalla tavalla? Sopimukset ovatkin viestintää. Usein kirjallinen viestintä pysyy paremmin tallessa kuin suullinen. Tulevaisuudessa sopimukset sisältävät tekstin lisäksi esimerkiksi kuvia ja videoita. Nämä mahdollisuudet tarjoaa jo se tekstin alussa mainitsemani ohjelmistotuote. Mitä selkeämmin sopimus viestittää kaupan ehdot, sitä laadukkaampi sopimus. Ja, mitä laadukkaampi sopimus, sen vähemmän jälkipuheita.
Kommentoi, kysy lisää, pyydä neuvoa: jaakko.ranta (at) riskitor.fi / 050 3484824.