Salassapitosopimus, NDA, salassapitositoumus ja niin edelleen. Erilaisia salassapitoa koskevia sopimuksia pörrää liike-elämässä nykyisin kuin mäkäräisiä lappilaisella hillasuolla. Useimmat niistä ovat myös yhtä hyödyllisiä kuin mäkäräiset, niistä saa itse ja liikekumppanit näppylöitä muttei kumpikaan mitään taloudellista iloa.
Tässä tiiviit ohjeet siitä, miten voit nopeasti skannata onko kyseessä vaarallinen paperi:
- Kuka on sopimuksen osapuoli. Sopimuksen osapuoli ottaa vastuun sopimuksen noudattamisesta ja mahdollisista vahingonkorvauksista. Yleensä osapuolena on esimerkiksi palvelua toimittamaan tarjoutunut yritys, mikä on lähtökohtaisesti ok. Toisinaan tarjoillaan sopimuksia, joiden osapuolena tai ”vaitiolositoumuksen antajana” on yksittäinen työntekijä tai sopimuksen allekirjoittaja. Näissä tilanteissa voidaan aiheellisesti kysyä miksi yksittäisen henkilön pitäisi ottaa vahingonkorvausriski. Ja, harvoin hyvää syytä löytyy. (Selvennyksenä: eri asia on salassapitositoumus, joka annetaan omalle työnantajalle)
- Sopimussakko. Sopimussakko on salassapitositoumuksissa ainakin 90 %:ia paperin merkityksestä. Yksinkertaistettuna, kun sopimussakkoa ei ole, paperi on suhteellisen vaaraton. Toisaalta jos siihen sisältyy euromäärältään merkityksellinen sopimussakko, paperi on vaarallinen. Sopimussakko on tärkeä, koska salassapidon rikkomisesta aiheutuva taloudellinen vahinko on todella vaikea määrittää ja todistaa. Esimerkiksi: paljonko asiakasyritys menetti rahaa, kun unohdit heidän toimitusjohtajasopimuksensa torikahvilaan naapurien pällisteltäväksi?
- Sopimuksen rikkominen vai salassapidon rikkominen. Salassapitositoumuksessa saattaa olla ehtoja aineistojen säilytyksestä tai -palautuksesta, salassapidettävää materiaalia käsittelevien henkilöiden listaamisesta jne. Onko sanktiot kirjoitettu niin, että sopimussakko laukeaa jos sopimusta rikotaan vai silloin kun salassapitoa rikotaan? Esimerkiksi: sopimusrikkomus olisi puutteellinen asiaa käsittelevien henkilöiden listaaminen, ilman että asioiden luottamuksellisuus olisi mitenkään vaarassa. Siinäkö riittävä syy maksaa korvausta?
- Voimassaoloaika. Jos paperissa ei lue mitään, on se voimassa toistaiseksi eli kunnes se irtisanotaan – irtisanomisaikaa en osaa tässä arvailla. Jos siinä lukee voimassaoloaikana kaksi vuotta, sisältö on juuri se. Jos siinä lukee, että salassapitositoumus on voimassa myös ”projektin jälkeen” tai vastaavaa, se on voimassa loppuelämän. Ohjeeksi: mitä ankarampi sopimus, sitä lyhyempi voimassaolo.
Jos salassapitositoumus näiden kriteerien jälkeen tai muuten epäilyttää, salassapitositoumuksen vaarallisuusasteen tarkistaminen lakimiehellä ei pitäisi olla kallista puuhaa. Asiansa osaava ammattilainen ei paperin lukemiseen ja kommentointiin saa puolta tuntia enempää hukattua.
Riskitor Oy auttaa yritysjohtajia välttämään tarpeettomia riskejä, poistamalla niitä yrityksen tekemistä sitoumuksista.