Usein oletetaan, että lakimiehet hidastavat, vaikeuttavat ja jopa vähentävät kauppaa. Toisaalta, useimmat yritysjohtajat oppivat jossain vaiheessa, että lakimiehillä on oma hyödyllinen roolinsa liiketoiminnassa. Helpoimmin lakimiehiä käytetään tekemässä sopimuksia, jotta varmistutaan niiden olevan edullisia omalle yritykselle. Paradoksi tulee siitä, että oman edun varmistukselle annetaan tarpeeksi köyttä, ei kenenkään vastapuolen kannata kauppasopimuksia allekirjoittaa. Miten sitten lakiosaamista voisi käyttää lisäämään kauppaa?
Tässä pari erilaista strategiaa
- Palvelumuotoile myös sopimus. Tarvitseeko sopimuksissa olla oikeasti niin paljon hankalasti kirjoitettuja ehtoja, jotka lukijasta tuntuvat kuin märkää rättiä paiskoisi päin naamaa? Entä jos yritettäisiin ymmärtää, mitkä ovat liiketoiminnan jatkuvuuden ja tavoitteiden näkökulmasta aidosti tärkeimmät suojeltavat asiat (tarvitset tähän lakimiehen apua), otettaisiin sopimukseen vain niitä koskevat ehdot ja vieläpä ymmärrettävällä kielellä ilmaistuna. Tulevaisuudessa sopimusehtoja tullaan näkemään myös visualisoituna, esimerkiksi sarjakuviksi. Entäpä jos sopimus olisi jopa hauska? Keltaiselle, kukantuoksuiselle A4-paperille piirretty prosessikuvaus on sopimuksena yhtä pätevä ja pitävä kuin musta-valkoinen monkeroenglannilla väännetty kymmensivuinen pikkupräntti. Sisältö ratkaisee.
- Etsi lisäkauppaa. Asiakassopimuksissa on ehtoja, joita ei ensisilmäyksellä tunnista lisäkaupan kohteiksi vaikka kannattaisi. Haittaisiko asiakasta, jos jatkuvan palvelun irtisanomisaika olisi 3 kuukauden sijaan 4 kuukautta. Ehkä kertakaupassa kysytään lupa markkinointiviestien lähettämiseen jatkokauppojen toivossa. Tai sitten riisutaan kaikki koukut sopimuksesta, annetaan 100 %:n tyytyväisyystakuu (suhteellisen pienille kaupoille kerrallaan) ja pidetään asiakastyytyväisenä (mutta samalla varmistetaan, ettei muita vastuita voi tulla).
Kolmantena tähän sopisi ehkä ”piilottamisstrategia”, jossa sopimuksen tekeminen tehdään mahdollisimman helpoksi – vaikka samalla pikkupränttiä riittää. Näin tapahtuu esimerkiksi netissä hyväksyttävissä sopimuksissa. Käsi ylös kuka on ikinä lukenut ”palvelun yleisiä ehtoja”, jotka hyväksytään rastiruutuun menetelmällä. No, täällä nousi käsi, mutta ehkä se johtuu ammatista.